Uskomuksia
Tein erään henkilön kanssa NLP:n fobianhoitomenetelmän 20 vuotta aikaisemmin tapahtuneen moottoripyöräonnettomuuden osalta. Hän oli lentänyt pyörän selästä nurmikolle ja oli siinä ikuisuuden mittaisen silmänräpäyksen aikana luullut kuolevansa. Apua tuli nopeasti, eivätkä hänen vammansa olleet vaarallisia. Onnettomuudesta oli jäänyt pelkoreaktioita ja fobianhoitomenetelmä poisti ne. Samalla henkilö huomasi, että onnettomuudessa oli tapahtunut muutakin kuin pelkoreaktioiden synty. Nurmikolla maatessaan hänen perusturvallisuususkomuksensa oli muotoutunut uudestaan. Siitä eteenpäin se kuului jotakuinkin seuraavasti: koska tahansa voi sattua mitä tahansa. Itse asiassa tämä uusi uskomus oli vaikuttanut hänen elämässään tuhat kertaa enemmän kuin pelkoreaktiot. Ja tämä uusi uskomus oli muodostunut kerralla sinä hyvin lyhyenä hetkenä, jonka hän makasi yksin nurmikolla.
Uskomukset ja terveys
Useissa epidemiologisissa tutkimuksissa on todettu, että oma käsitys terveydestä ennusti tarkasti tulevaa elinikää. Kun vertailtiin muuten identtisiä ryhmiä, ihmiset, joilla oli käsitys, että heidän terveydentilansa on huono, kuolivat kolme kertaa todennäköisemmin seuraavan seitsemän vuoden aikana kuin ihmiset, joilla oli käsitys, että heidän terveydentilansa oli hyvä. Tutkimusten mukaan oma käsitys terveydestä voi vaikuttaa enemmän kuin objektiiviset terveysarviot. Kaplanin ja Camachon (1983) tutkimuksessa havaittiin, että objektiivinen terveydentila (esim. olemassolevat diagnoosit, hoitokäynnit), elintavat (esim. tupakointi, juominen, nukkuminen), sosiaaliset suhteet (esim. perhe- ja ystävyyssuhteet, ryhmät) ja psyykkinen tila (esim. depressio, poikkeavuudet) vaikuttivat kuolleisuuteen. Tutkimuksen varsinainen tulos oli kuitenkin se, että ’koettu terveys’ selitti yksin – riippumatta mistään muista em. tekijöistä – erittäin merkittävästi kuolleisuutta. Henkilöillä, jotka kokivat terveytensä kohtalaiseksi tai huonoksi oli merkittävästi suurempi riski kuolla tutkimusjakson aikana ja he elivät noin kaksi vuotta vähemmän kuin henkilöt, jotka kokivat terveytensä hyväksi tai erinomaiseksi. Eli: Henkilö, jolla saattoi olla paljon diagnosoituja sairauksia ja hoitokontakteja, eli pitempään, kun hän itse koki terveydentilansa hyväksi. Myöskään esim. depressio tai alakuloisuus ei selittänyt vaikutusta; henkilö saattoi tuntea olevansa depressiivinen, mutta jos hän samalla koki kaiken kaikkiaan terveydentilansa hyväksi, hän eli pitempään.
Mikä on minulle sallittua
NLP -koulutuksessa naishenkilö muotoili itselleen tavoitteen: ”Olen 55 vuotias. Osaan työni, lapset on kasvatettu. Minulla on aikaa panostaa itseeni ja nauttia elämästä.” Hän mietti, mitä haluaa tehdä jatkossa, kuvitteli sen elävästi ja sijoitti tavoitteen tilaan eteensä (noin kolmen metrin päähän). Sitten hän käveli tavoitteeseensa ja kertoi: ”Ensin tuntui hyvältä, sitten alkoi tulla epämääräinen huono olo, joka muuttui syyllisyydeksi.” Kun tunnetta tutkittiin, sen alta löytyi mm. seuraavanlaisia uskomuksia:
– minulla ei saa mennä paremmin kuin äidillä ja isoäidillä, – isoäiti on kärsinyt, äiti on kärsinyt, siksi minunkin pitää kärsiä, – naisen pitää raataa ja kärsiä.
Uskomusten muuttaminen
Kokein on osoitettu, että uskomukset monissa tilanteissa luovat todellisuutta, toteuttavat itsensä. Millaisia mielen ja ajattelun ’olioita’ uskomukset oikein ovat? Kuinka uskomukset syntyvät, miten ne vaikuttavat, miten niitä voi tunnistaa ja muuttaa? Miten oikein kannattaa ajatella? NLP menetelmillä voi etsiä (rajoittavia) uskomuksia ja muuttaa niitä. USKO TAI ÄLÄ kirja kertoo uskomattomista uskomuksista: mistä niitä löytää ja kuinka niitä voi muuttaa. Kts. Tarkemmin Kirjat sivua.